Digitalisaatio mullistaa käännösalan tuotannon ja palvelut

Kun puhutaan digitalisaatiosta ja käännösalasta, ajatukset siirtyvät ensimmäisenä konekääntämisen kysymyksiin. Konekääntäminen onkin ottanut aimo harppauksen sen jälkeen, kun neuroverkkoihin ja koneoppimiseen perustuvat konekääntimet ovat tulleet markkinoille.

Digitalisaatio ei ole kuitenkaan vaikuttanut pelkästään siihen, miten käännöksiä tuotetaan, vaan se on muuttanut myös tavan, jolla niitä ostetaan. Se on tuonut uusia näkökulmia ja synnyttänyt käännösalalle kokonaan uusia palvelumalleja.

 

Digitalisaatio on vanhasta irtautumista.

 

Mitä digitalisaatio tarkoittaa?

Digitalisaatiossa ei perimmiltään ole kyse biteistä tai siitä, että tehdään tuttuja asioita uusilla työkaluilla. Siinä on kyse vanhasta irtautumisesta, uusista näkökulmista ja uudenlaisen ajattelutavan omaksumisesta.

Maailma on muuttunut tavalla, joka edellyttää uudenlaisten liiketoimintamallien löytämistä – ja toisaalta myös mahdollistaa niiden toteuttamisen. Hyvin toteutettu liiketoiminnan digitalisaatio nivoo uuden ja perinteisen saumattomaksi kokonaisuudeksi ja avaa näköalan koko maailmaan.

Jos digitalisaation perimmäinen olemus kiinnostaa, lue artikkeli Kolme asiaa, jotka liiketoiminnan digitalisoimisesta täytyy ymmärtää.

 

Käännösalan luonne muuttuu

 

Translation is not an art but a craft. Translators don't produce what they like but a product that satisfies the client.
EUATC:n puheenjohtaja Rudy Tirry

 

Teknologian kehittyminen muuttaa kaiken työn luonnetta, eikä käännösala ei ole poikkeus. Kehityksen suuntaa ei kuitenkaan sanele teknologia itsessään, vaan asiakaskunnan toiveet ja tarpeet. Kieli- ja käännösteknologian merkitys onkin siinä, miten se auttaa käännöspalveluiden tarjoajia tuottamaan arvoa nimenomaan asiakkaille.

Käännösalan kehitystä ohjaavat ainakin seuraavat kolme trendiä:

Tahdin tiivistyminen. Asioiden odotetaan tapahtuvan yhä nopeammin, ja käännöksetkin tarvitaan usein käyttöön aiempaa tiiviimmällä aikataululla. Tämä on edellyttänyt uusien toimintatapojen luomista ja niitä tukevien työkalujen kehittämistä. Esimerkiksi pilvessä toimivat käännöstyökalut edistävät kääntäjien yhteistyötä ja mahdollistavat isojen käännöskokonaisuuksien jakamisen usean kääntäjän kesken.

 

Tehokkuuden vaatimus. Tarvetta on käännöspalvelujen kustannusten optimoimiselle, mutta toisaalta myös asiakaskokemuksen sujuvoittamiselle. Teknologia voi auttaa näissä esimerkiksi kuromalla kiinni eri työvaiheissa esiintyvää väljyyttä ja automatisoimalla aiemmin manuaalisesti tehtyä työtä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi käännöstilausten ja -toimitusten automatisointia ja konekäännösten ottamista valikoimaan.

 

Tarve uusille palveluille. Asiakkailta tuleva kysyntä on kannustanut käännöspalveluiden tarjoajia ottamaan valikoimaansa uudenlaisia palveluita. Käännös- ja kielialan osaaminen niveltyy luontevasti lähialojen, kuten digimarkkinoinnin ja -viestinnän, palveluiden tuottamiseen. Lisäarvoa asiakkaalle tuovat käännöstoimistojen laajat kansainväliset verkostot ja resurssit.

 

Lue lisää artikkelistamme Käännösalan kehityksen keskiössä on asiakas.

 

Konekääntäminen on täällä!

Konekäännökset herättävät monenlaisia tunteita, eivätkä yksinomaan positiivisia: me kaikki olemme nähneet alkeellisilla konekääntimillä käännettyjä verkkosivustoja, jotka eivät vakuuta ketään. Sittemmin konekääntäminen on kuitenkin kehittynyt jo pitkälle. Google ilmoitti Neural Machine Translation -järjestelmänsä julkaisusta vuoden 2016 lopulla, ja sen jälkeen neuroverkkoihin ja koneoppimiseen perustuvia konekääntimiä on kehitetty ja julkaistu muuallakin.

Kääntäjän työssä kolme olennaisinta tekijää ovat konteksti, konteksti ja konteksti – ja juuri kyvyttömyys tulkita kontekstia onkin aiemmin tehnyt käännöskoneista melko hyödyttömiä. Neuroverkkoihin perustuvalla konekääntimellä on kuitenkin potentiaalia oppia käyttämään kontekstia vihjeenä ihmiskääntäjän tapaan. Se tuottaa huomattavasti parempaa käännösjälkeä kuin tilastomenetelmiin pohjautuvat konekääntimet, jollaisia kaikki konekäännöstuotteet ennen vuotta 2017 olivat.

Parhaat tulokset konekääntämisestä saadaan, kun automaattisesti tuotetun käännöksen muokkaa vielä ammattilaiskääntäjä; tätä työvaihetta kutsutaan posteditoinniksi tai jälkieditoinniksi. Kaikkiaan konekäännösteknologia on käännösalalle se kuuluisa hyvä renki: kone ei sovi läheskään kaikenlaisten tekstien kääntämiseen, mutta joissakin tilanteissa se on oivallinen mahdollisuus.

Dia3

Lue lisää konekääntämisestä:

 

Digitaalinen asiakaskokemus käännösten tilaajalle

Varsinaisten käännösten ohella myös käännösprosessin muita vaiheita on automatisoitu. Esimerkiksi meillä Translatumissa on jo pitkään ollut käytössä automaattinen tilausjärjestelmä, joka perustuu käännöstenhallintaratkaisu Navitepiin. Se helpottaa käännöstarjouksen pyytämistä ja käännösten tilaamista automatisoimalla monia tilausvaiheen toimia, jotka aiemmin on tehty käsin.

Navitep on myös esimerkki ajalle ominaisesta alustataloudesta: se tarjoaa suoran yhteyden laajaan käännösammattilaisten verkostoon. Yritykset voivat ottaa tämän alustan käyttöön joko tarjotakseen sen kautta käännöksiä omille asiakkailleen tai hallinnoidakseen omia käännöstilauksiaan itse.

Navitepin kaltaisten ratkaisujen kantavana ajatuksena on se, että aina kun mahdollista, järjestelmät ohjataan toimimaan keskenään sen sijaan, että välissä tehtäisiin työvaiheita käsin. Rajapintojensa kautta Navitepkin kasvattaa jatkuvasti uusia yhteyksiä eri suuntiin. Siinä on rajapinnat muun muassa sisällönhallintajärjestelmään, dokumentointijärjestelmään ja verkkokauppa-alustaan niiden sisältöjen helppoa kääntämistä ja liikuttelua varten.

Käännöksiä tilaavien asiakkaiden viesti on ollut kirkas: käännösten ostamisen on oltava sujuvampaa. Se tarkoittaa rutiinien automatisoimista ja prosessin digitalisoimista niin pitkälle kuin mahdollista – ja jatkuvaa työtä uusien mahdollisuuksien kartoittamiseksi.

Lue lisää: