Yrityksen kansainvälistyminen vaatii strategista suunnittelua – kieli- ja lokalisointistrategiaa unohtamatta

Onpa yrityksen kansainvälistymisen taustalla kunnianhimoiset kasvuvisiot tai hillitympi kokeilunhalu, on tärkeää, että yrityksen toimia ohjaa suunnitelmallisuus. Tuote tai palvelu ei myy itse itseään kotimarkkinoillakaan, mutta kansainvälisillä markkinoilla tie myyjältä ostajalle on vielä mutkaisempi.

Kun lähdetään maailmalle, mikään ei voita kunnon reittikarttaa, hyviä reissukumppaneita ja tukiverkostoja. Järkevästä matkabudjetistakaan ei ole haittaa: kansainvälistyvältä yritykseltä käännösviestintään ja lokalisointiin panostaminen on kannattava sijoitus tulevaisuuteen.

Seuraavassa katsomme, mistä yrityksen kansainvälistyminen lähtee, mistä saa tukea maailmalle ponnistamiseen ja millaisessa roolissa kielen, kääntämisen ja kulttuurin kysymykset kansainvälistymisessä ovat.

 

Kansainvälistyminen vaatii hyvän suunnitelman.

 

Kansainvälistyminen lähtee markkinoiden tarpeiden tunnustelusta

Aivan ensimmäiseksi kansainvälistyvän yrityksen täytyy muodostaa tilannekuva siitä, mitä yritys edustaa, mikä on sen nykytilanne ja mitä se voi tarjota. Sen jälkeen katse on suunnattava ulospäin: kansainvälistyminen alkaa potentiaalisten markkinoiden ja niiden tarpeiden kartoittamisella.

Kun maailman muutosvauhti on nopea ja markkinat värähtelevät, yrittäjän on tunnistettava värähtelyn taajuus. Jotta kansainvälinen kasvu olisi kestävällä pohjalla, on tärkeää olla muutoksessa mukana, mielellään sen eturintamassa.

Trendejä siis kannattaa haistella. Globaalit trendit ovat globaaleja, mutta niiden omaksuminen on usein eri vaiheessa eri puolilla maailmaa. Mitkä ovat minkäkin alueen paikalliset trendit? Lue kyseiseen alueeseen liittyviä uutisia, nettikeskusteluja, blogeja, tarvittaessa vaikkapa Google Translatea apuna käyttäen. Kysele verkostoltasi ja hyödynnä (tahdikkaasti) myös verkostosi verkostoja.

Entä millaisia toimintaympäristön muutoksia, esimerkiksi lainsäädännöllisiä väljennyksiä, tiedät olevan tapahtumassa? Helpottuuko vienti johonkin tiettyyn suuntaan? Vastaako tuotteenne jonkin tällaisen markkinan olemassa olevaan tai nousevaan tarpeeseen? Tulkitse signaaleja, yhdistele asioita.

Joskus voi käydä niinkin onnellisesti, että kansainvälistyminen koputtaakin kotiovelle: ulkomailta tulee tilauspyyntö, johon vastaamalla aukeaa väylä uuteen kohdemarkkinaan. Soitellen ei silloinkaan sotaan kannata lähteä, vaan ad hoc -tekemisen ohella kannattaa miettiä strategisemmin. Mikä sai asiakkaan ottamaan yhteyttä ja miten sitä voisi hyödyntää laajemminkin?

 

Kansainvälistymisen ensiaskelia ei tarvitse ottaa yksin

Kansainvälinen myynti ja markkinointi rakentuu kontaktien, kumppanien ja tukiverkostojen varaan. Jos jo tarpeeksi kattavan markkina-analyysin tekeminen omin voimin tuntuu liian haastavalta ja/tai omat verkostot on käyty nopeasti läpi, mieti, kannattaisiko hyödyntää ulkopuolista apua.

Suomessa toimii useita viennin edistämiseen tähtääviä organisaatioita, joilta yritys voi saada tukea kansainvälistymiseen. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi Business Finland sekä alueellisemmin toimiva Viexpo. Ne tarjoavat palveluja esimerkiksi 

  • yrityksen nykytilanteen kartoittamiseen
  • markkina-analyysiin
  • etenemissuunnitelman laatimiseen
  • sopivien asiantuntijoiden ja yhteistyömahdollisuuksien etsimiseen
  • jakeluverkoston suunnitteluun.

Vienninedistämisorganisaatiot voivat auttaa myös rahoitusvaihtoehtojen tutkimisessa ja hakemusten kirjoittamisessa.

Jotkin markkinat ovat niin omintakeisia, että eniten hyötyä kansainvälistyvälle yritykselle on juuri näihin markkinoihin erikoistuneista asiantuntijoista. Esimerkiksi Japaniin pyrkivälle yritykselle on käytännössä välttämätöntä löytää kumppani, joka auttaa avaamaan ovia näille vaikeasti avautuville markkinoille. Japanissa luottamus on ensiarvoisen tärkeää, joten suhteiden ja verkostojen merkitys korostuu. Suomalaisyrityksiä Japanin markkinoille auttaa asiantuntijapalvelu Business Japan.

Lue myös:

 

Kansainvälistyvä yritys tarvitsee kielistrategian

Kansainvälistyminen vaatii strategista suunnittelua, ja tällöin myös monikielisyys ansaitsee oman strategiansa. EU:n tilastojen mukaan yritys, jolla on toimiva kielistrategia, yltää parempaan vientimyyntiin kuin ilman sitä toimiva. Yleisesti kielistrategian käyttöönotto kasvattaa yritysten liikevaihtoa 16–25 prosenttia.

Kielistrategia voi kuulostaa mahtipontiselta, mutta käytännössä kyse on tällaisten asioiden suunnittelusta:

  • Huolehdi henkilöstön kieliosaamisesta.
  • Käännätä kaikki tarvittavat tekstit suunnitelmallisesti ja ajoissa.
  • Laadi monikielisiä sanastoja ja tyyliohjeita.
  • Hyödynnä kieliteknologiaa.
  • Huomioi lokalisointitarve jo tekstejä tuotettaessa.
  • Käytä ammattikääntäjiä ja -tulkkeja.
  • Kun käännöstarpeet kasvavat, harkitse strategisen käännöskumppanin käyttöä.

Kielen ja kulttuurin kysymykset kulkevat usein käsi kädessä, ja joskus ne ovat toisistaan erottamattomia. Huomion kiinnittäminen palvelujen ja tekstien kääntämiseen ja lokalisointiin tuo usein esiin kohderyhmien kulttuuriin liittyviä näkökohtia, mikä puolestaan kasvattaa asiakasymmärrystä entisestään.

Lue myös:

 

Englannin kääntäminen ammattimaisesti on asiantuntijan työtä

Englanti on liike-elämän lingua franca. Kun puhutaan kansainvälistyvästä suomalaisyrityksestä, sen työntekijöillä todennäköisesti on jokapäiväiseen työskentelyyyn vaadittava englannin kielen taito. Monille englanninkieliset sähköpostikeskustelut asiakkaiden, kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa ovat arkipäivää – samoin englannin puhuminen puhelimessa on monen työssä tarpeen.

Englannin kielen osaaminen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että ihminen pystyisi kääntämään julkaistavaksi tarkoitettuja tekstejä englanniksi – kielitaito on eri asia kuin kääntämisen taito. Kun kyse on esimerkiksi tärkeästä markkinointi- tai myyntimateriaalista, muun kuin ammattikääntäjän käyttäminen on riski. Et halua potentiaalisen asiakkaan ajattelevan: "Jos yrityksen tekstit ovat näin epämääräisiä, miten epämääräistä heidän muu toimintansa on?"

Lue myös:

 

Sisältöjen lokalisointi kasvattaa asiakaspotentiaalia

Pelkät englannin käännökset eivät kuitenkaan välttämättä riitä – vain noin 20 % maailman väestöstä osaa englantia. Tämä luo tarpeen esimerkiksi erilaisten verkkopalvelujen lokalisoinnille.

EU:n teettämän tutkimuksen mukaan eurooppalaisista netinkäyttäjistä 42 % ei koskaan osta tuotteita tai palveluita muilta kuin omaa kieltään käyttäviltä verkkosivustoilta; 90 % käyttäisi omankielistä sivustoa, jos sellainen olisi tarjolla. Tutkimus puhuukin selvää kieltä: jos tarkoituksena on pyörittää kansainvälistä verkkokauppaa, se on lokalisoitava – muutoin lähes puolet asiakaspotentiaalista jää tavoittamatta.

Lokalisoinnin tarve kannattaa huomioida myös ohjelmistojen ja sovellusten kehittämisessä. Vaikka englanninkielistä älypuhelinsovellusta ladattaisiinkin jonkin verran myös muilla kielialueilla, yhä useampi käyttäjä odottaa saavansa sovelluksen käyttöön äidinkielellään. Tuottopotentiaalista jääkin iso osa hyödyntämättä, jos tuotetta ei lokalisoida niin, että se vetoaisi käyttäjiin eri maissa. Erityisesti kannattaa huomioida isojen kielialueiden tuottopotentiaali.

Eräs mielenkiintoinen vaihtoehto esimerkiksi verkkokauppojen lokalisointiin on konekääntäminen. Olemme toki kaikki nähneet alkeellisilla konekääntimillä käännettyjä verkkosivustoja, jotka eivät vakuuta ketään. Konekääntäminen on kuitenkin viime vuosina kehittynyt huimasti, ja nykyään konekääntäminen voi tuottaa varsin päteviä tuloksia, etenkin yhdistettynä jo olemassa olevia käännöksiä sisältävään käännösmuistiin sekä ihmiskääntäjän tekemään posteditointiin. Tässä vaiheessa konekäännös toimii parhaiten isoilla kielillä niin, että käännetään joko englannista tai englantiin. Kysy meiltä lisää!

Lue myös: